PALANEN HISTORIAA

30-vuotisessa sodan Leipzigin taistelussa kunnostautunut ratsumestari Arvid Henrikinpoika aateloitiin nimellä Tandefelt (=hammaskenttä), koska oli taistelun tiimellyksessä menettänyt hampaansa. Tandefeltit omistivat kartanoita Sysmässä ja Hartolassa. Yksi niistä, Echo (Eko, Eekuu) perustettiin vuonna 1776, jonka kampuksella nyt toimimme.

Avioliiton myötä Ruotsista tulleet v. Gerdtenit perivät Eekuun. Suvun jäsen Otto v. Gerdten (1805-69) menestyi Pietarissa ja palkittiin valtioneuvoksen arvolla. Mutta sitten tuli takapakkia. Hän sai rukkaset tunnetun Dolgoruki-suvun neitoselta (,josta on muistona Linnan seinällä maalaus ”Saippuakuplia puhalteleva tyttö”), palasi Hartolaan ja kuoli vanhana poikana.

Ruotsista 1870 saapuneelle uudelle perheelle syntyi vammainen Karin Sofia. Häntä hoidettiin Baden-Badenissa Saksassa, mikä kuvasti isäntien ja heidän torppariensa välistä eroa.  Karin Sofia sairastui 15-vuotiaana kurkkumätään, joka siihen aikaan usein johti tukehtumiseen, kuten tässäkin tapauksessa. Hänen nuorempi sisarensa 99- vuotiaaksi elänyt Greta on kertonut ja valokuvistakin on nähtävissä, että Karin Sofia oli rakastettu lapsi. Kyläläisten näkemys oli toinen ja sen on Lauri Pohjanpää (opiston johtajana 1915-17) pukenut runomuotoon ”Vanha kartano”, josta seuraavassa neljä säettä:
 

Sen huoneissa huokaa ja nyyhkyttää,

sen puistoissa vaikeroi.

Vai syksyn tuuliko ulkona

läpi lehmuksien soi.
Sa kuulitko. Raskain askelin

taas portaissa liikutaan…

Taas rampa Kaarina kolkaten

käy kainalosauvoillaan.


Joku hiipii hiljaa portaissa…

Joku lukko narahtaa

Vai ruostunut tuuliviirikö vain

se iltaan parahtaa.


Joka yö hän kulkee yksinään

Hän ei haudassa rauhaa saa.

Oli kätensä maailman lempeimmät.

Hän tahtois sovittaa.



Yhteiskunta modernisoitui. Kartanon 26 000 hehtaaria myytiin. Torpparit itsenäistyivät ja tyhjään kartanoon Hartolan tytär Maila Talvio perusti Itä-Hämeen kansanopiston 1908. Alkuvuodet olivat vaikeita. Kertaalleen opisto lakkautettiin ja tulipalokin teki tuhojaan.

Vaikeuksista selvittiin –  sivistystahdolla. Termi on Snellmannilta, joka totesi, ettei pienellä kansalla ole taloudellista eikä sotilaallista voimaa. Sen ainoa mahdollisuus on sivistystahdossa. Eikä sitä totuutta ole vuosikymmenet muuttaneet. Tutustu ohjelmaamme!

 

Arvoisa lukija!

Mikäli osut Hartolaan, niin poikkea opistolle tai Linna-hotelliin (jossa on muuten erinomainen lounas!). Linnan aularavintolassa eli opiskelijoiden ruokasalissa on tästä aiheesta muutama valokuvaharvinaisuus teksteineen. Mm. ”Eekuun torpparit viimeisenä taksvärkkipäivänään 1908”.