(6) Tainionvirran vesilintuja

Joutsenista useimmin Taininonvirralla näkee Suomen kansallislintuja, suorakaulaisia laulujoutsenia (Cygnus cygnus) , Ne erottaa pikkujoutsenista (Cygnus  columbianus ssp bewickii) kokonsa ja kyhmyjoutsenista (Cygnus olor) keltaisen, kiilamaisen nokan tyven avulla. Kaarevakaulaisen kyhmyjoutsen nokassa on selvästi erottuva musta kyhmy ja nokan tyvi on punaoranssi. Laulujoutsenet olivat kuolemassa sukupuuttoon 1950-luvulla, jolloin Yrjö Kokon Laulujoutsen-kirjat ja valistustyö johtivat lajin rahoittamiseen koko maassa.   Nykyään laulujoutsenten lukumääräksi arvioidaan noin 50.000 lintua.

Laulujoutsen lennossa
Laulujoutsen lennossa

Kyhmyjoutsenet ruokailemassa
Kyhmyjoutsenet ruokailemassa

Joutsen on useana vuonna pesinyt Äijänsaaren  rannassa
Joutsen on useana vuonna pesinyt Äijönsaaren  rannassa


Luontopolun varressa voi myös hyvin tarkkailla muita vesilintuja. Sinisorsat (Anas platyhryngos), haapanat (Anas penelope), tavit (Anas crecca), telkät (Buchefala langula), tukkakoskelot (Mergus serrator) ja isokoskelot (Mergus merganser) sekä harvinaisemmat  uivelot (Mergellus albellus), tulevat jo varhain  keväällä Ekonkosken maisemiin ja useat niistä jäävät pesimäänkin. 

Uivelopariskunta lennossa
Uivelopariskunta lennossa
 

Isokoskeloperheellä on kiire!
Isokoskeloperheellä on kiire!